maaria pääjärvi (surskorpa) wrote,
maaria pääjärvi
surskorpa

Näkemättömät paskat 1/2


Sain muutama päivä sitten kiinnostavan kommentin Unio Mystica -entryyn. Siinä valtiosihteeri Risto Volaseksi esittäytynyt kirjoittaja (ja joka oletettavasti onkin Volanen) pyysi minua oikaisemaan "näkemättä paska" -kommentin, jonka olin liittänyt hänen nimiinsä. Tässä pahoittelenkin liioittelevaa otettani, siinä on aina sellainen vaara, että lokaa roiskuu sivullisten päälle. Ja maininta Volasesta olikin vain sivuseikka koko jutussa.
 
Kun aloin tonkia aineistoa, aivan unohduin sen pariin. Taannoinen Smeds-keskustelu osoittautui mielenkiintoiseksi väännöksi estetiikasta ja politiikasta. Siksi kirjasin jälkijättöisiä huomioitani, vaikka voisin viitata suoraan vaikka tähän Juha Suorannan tekstiin.

Tämä postaus on pitkä, ja jaan sen kahteen osaan.
 
 
Valtaeliitin kulttuurikeskustelu
 
Valtiosihteeri on yksi Suomen korkeimpia virkamiehiä. Risto Volanen johtaa valtioneuvoston kansliaa, joka vastaa EU-asioista ja turvaa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Volanen on taustaltaan keskustalainen. Tämä toteamus on nähdäkseni tarpeen, koska puolueista ja poliittisen virkaeliitin piiristä kuuluu aika harvoin minkäänlaista kulttuurin sisältöihin puuttuvaa keskustelua, lähinnä puhutaan kulttuurilaitosten rakentamisesta ja niiden ylläpitämiseen kuluvista varoista, enemmän puitteista kuin sisällöistä.
 
Risto Volanen otti näkyvästi kantaa Kristian Smedsin näyttämötaiteeseen. Keskustelu alkoi Helsingin Sanomissa loppuvuodesta 2007 ja jatkui eri foorumeilla kevääseen 2008. Sitten se taisi kadota, tai ainakaan mitään merkittävää ei löydy.  Volasen avaus oli harvinaislaatuinen: hän osoitti poikkeuksellista rohkeutta ryhtyessään avoimeen keskusteluun taiteesta. Ideologisuus taiteessa ei ole pitkään aikaan ollut mikään yleinen keskustelunaihe, mutta Volanen onnistui nostamaan sen mielenkiinnon kohteeksi. Lisäksi blogiini tullut kommentti on positiivinen oire kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudesta. Olen edelleen hämmästynyt siitä että käytän samaa internetiä korkea-arvoisten virkamiesten kanssa.

Volasen mukaan Smedsin Tuntematon esineellistää ihmistä ja ruokkii vihan ja väkivallan kierrettä. Volanen ilmaisee K-rappu -ohjelmassa humanistisen peruseetoksensa: "ihmisen tulee olla ihmiselle ihminen" [1]. Pidän tätä inhimillisyyden vaadetta avaimena koko keskusteluun. Kun Volanen puhuu ihmisestä, hän taitaa ajatella itsensä kaltaisia. Siitä kielii myös hänen herättelemänsä luokkakeskustelu, jonka hän onnistuu tulkitsemaan ilmoille Smedsin Tuntemattomasta.
 
Valtaeliitin määrittelemä inhimillisyys sulkeistaa ihmisestä pois kaiken niinsanotusti negatiivisen. Ihminen vaikuttaa yhtäkkiä lössykältä, joka tekee kivoja juttuja eikä suutu vaikka tulisi monoa päähän. Tämä on juuri sitä humanismia, jota on syytäkin inhota. Se, että myöntää vihan, sodan, katkeruuden, kyynisyyden, pahuuden inhimillisiksi piirteiksi, ei tarkoita sitä että niitä piirteitä pitää vaalia tai rakastaa.
 
 
Näkemättä...
 

 
"Näkemättä paska" on arkinen kategoria, joka on käytössä kenellä tahansa kulttuurin kuluttajalla. Ihmiset, joilla on tapana mennä elokuviin, valitsevat paljoudesta yleensä sekalaisin kriteerein. "Emmä mee tota kattoon, tuo on paska" on yksi käytössä olevista arvostelmista. Silloin kun lähdetään perusteellisemmin arvostelemaan kulttuuria tai taidetta, on tapana nähdä/kuulla/lukea puheen kohteena oleva teos. 
 
Unio mystica -arvostelussani en ollut lukenut teosta, mainitsemistani syistä. Siitä huolimatta kirjoitin siitä toisten arvostelujen, yleisen keskustelun ja mielikuvieni perusteella. Risto Volanen esitti Helsingin Sanomissa puheenvuoron, jossa hän käytti esimerkkeinä Kristian Smedsin näytelmiä, myös tuolloin tuoretta Tuntematonta sotilasta, jota hän ei ollut nähnyt. [2] Volanen vetoaa siihen, että toimitus pyysi häntä tekemään tuoreen esimerkin avulla jutusta lukijaystävällisemmän, ja hän suostui järjestelyyn. Samalla tavalla kuin minä olen vastuussa joka sanasta, jonka kirjoitan julkisuuteen teoksesta, jota en ole edes selaillut, on Volanen vastuussa joka sanasta, jonka on kirjoittanut näytelmästä, jota ei ollut nähnyt. Oli niitä sanoja sitten joku pyytänyt tai ei. 


Stalinistisen kulttuurieliitin tekemä vihaa ruokkiva luokkatietoinen näytelmä?

 
Volanen kävi katsomassa näytelmän myöhemmin (K-rappu -ohjelma, haastattelu). Se ei kuitenkaan muuttanut hänen mielipidettään. Hänen mukaansa ensimmäiset kolme tuntia oli mukaansatempaavaa teatteria, mutta lopun "luokkatietoinen", Väinö Linnan romaaniin kuulumaton pätkä, joka huipentuu mm. Matti Vanhasen ja Muumimamman symboliseen ampumiseen, tekee Smedsin näytelmästä vihaan yllyttävän. [3] (Minua kyllä naurattaa nyt kovasti, kun  kuvittelen muumihahmon ja muumimaan pääministerin yhdessä ampumaradalle) 
 
"Näkemättä paska" ei siis ole esteettinen arvostelma, vaikka se siltä kuulostaakin. Esteettisessä mielessä Volasenkin mielestä Smedsin näytelmän alkuosa on kelvollinen, mutta loppu turmelee sen - tällä kertaa yhteiskunnallisessa mielessä. Tämä tuomio tuli siis sen jälkeen kun Volanen oli nähnyt näytelmän.
 
Volasen näkemyksen mukaan Tuntematon sotilas ruokkii vihaa, ja hän liittää sen mm. kouluampumisiin. Hän näkee Smedsin ohjauksen oireena Kansallisteatterin joutumisesta "stalinistien" käsiin ja ajattelee, että taiteen kansanvalistustehtävää käytetään väärin. Minun on puolestani vaikea ymmärtää, näytelmän nähtyäni, tätä suurta mekkalaa, joka siitä nousi. Ei se niin raflaava ole. Volasen kuvauksessa Smedsin Tuntematon sotilas on stalinistisen kulttuurieliitin tekemä vihaa ruokkiva luokkatietoinen näytelmä. Kuulostaa absurdilta.
 
Kaikki taiteellisesti tai eettisesti radikaali, mitä näytelmässä on, on tehty jo teatterissa niin monesti ja hartaasti, että tämä kelpo tulkinta on radikaali korkeintaan Tuntemattoman sotilaan versiointien jatkumossa. Ja se taas on vain pieni suoni kansallisessa kulttuurissamme. Kansallisteatterin pääjohtaja Maria-Liisa Nevala kirjoittaa, että Tuntemattoman näytökset täyttyvät eritoten nuorista, noin parikymppisistä katsojista. Saattaa jopa olla että Smeds pelasti kansallisen klassikon ja teki siitä kiinnostavan yhdelle uudelle polvelle suomalaisia (enkä puhu nyt vain niistä, jotka lukevat isänmaata puollustaakseen yhden suomalaisen romaanin ja ymmärtävät senkin sodan siunauksena).
 

- - - kakkososaan - - -

[1] Ihminen tuskin on rakkauden, väkivallattomuuden ja yhteistyön ruumiillistuma, parhaista toiveistamme huolimatta. Tämä liittyy aiempaan keskusteluun humanismista, ja nimenomaan idealistisen humanismin kritiikkinä. Ihmisen tekemä paha ei ole ei-inhimillistä, vaan se on inhimillistä. Tällainen klassinen moralistinen humanisti olettaa ihmisen jonkinlaisena ideaaliolentona, jonka korkeimmat pyrinnöt kelpaavat inhimillisin kirjoihin mutta alhaisimmat eivät. Tämä ei voi muuta aiheuttaakaan kuin yksisilmäisyyttä. Renessanssin aikana luotiin humanistista ajattelua ja arvostetuimpia taideteoksia - da Vincin vitruviaaninen ihminen - ja renessanssin aikana tehtiin pahaa kaikkien seitsemän kuolemansynnin voimalla (esim. Beatrice Cencin elämä). Ihminen teki sen kaiken.

[2] Volanen ei ollut nähnyt myöskään Smedsin Huutavan ääni korvessa -näytelmää, jota käytti möys esimerkkinä. Hän oli lukenut sen. Nyt täytyy kyllä taiteentutkijan minussa sen verran herätä, että kerron ettei näytelmiä lueta vaan ne katsotaan. Ihmetyttääkin koko keskustelun kannalta, että Volanen ylipäänsä otti Smedsin hampaisiinsa, olisihan vaikkapa Teemu Mäkikin ilmeinen kohde.

[3] Olen kyllä nähnyt ko. näytelmän, mutta siitä on jo yli vuosi. En siis muista tuleeko lopussa kuvien päälle läiskiä - ikäänkuin verta - vai railoja, olisiko joku muistavainen ystävällinen ja laittaisi kommentteihin kummasta oli kyse.



Tags: humanismi, kristian smeds, kulttuurikeskustelu, kulttuuripolitiikka, matti vanhanen, politiikka, risto volanen, taide, teatteri, viha, yhteiskunta
Subscribe

  • Poseerausluento

    Tuli tällainen sähköpostiviesti: "Tule kuvattavaksi yliopiston juhlavuoden historiaesitteeseen 15.9. klo 9.30!…

  • Onnea, niin maan palijo!

    ...koska ei tässä nyt voi enää muutakaan sanoa. Mm. Jorma Ollila ja Eero Huovinen on valittu Helsingin yliopiston hallitukseen.…

  • Vissio ja misio

    Eräs perehtynyt kertoi minulle, että Civilization-pelin renessanssin avaava keksintö on nimeltään Invention. Samaan tapaan…

  • Post a new comment

    Error

    default userpic
    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 4 comments